Tässä vastaavia kuvia - ALA-innen - saksankieliseltä Wellenforum-sivulta (vuodelta 2008):
http://www.archiv.wellenforum.de/archiv/topic_10866_2.html
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Varmaan mittailetkin yhden käämin induktanssin ja toroidin mitat, voidaan sitten arvuutella toroidin tyyppiä. Mukavasti tuolla saksalaisella foorumilla Andy varoitteli kytkennän olevan Wellbrookin omaisuutta. Niinhän se onkin mutta tämä pätee vain kaupalliseen tuotantoon. Kyllä näitä kytkentäkaavioita on julkaistu maailman sivu vaikka mistä vehkeistä, jopa amerikkalaisista, eikä tietääkseni yhtään oikeusjuttua ole niistä pystytty nostamaan. Se tuotanto olisi sitten toinen asia.

Ilpo jatkaa:
 
En sitten päässyt tässä vaiheessa pitemmälle kaavion kanssa ALA-1530 vahvistimen suhteen - kun oli muutakin hommaa tälle päivälle riittävästi.
 
Kun tarkoin tutkin verolevyn niin käämien päitä siankärsässä olleille käämeille löytyi 12.  
 
Kun niistä suurin osa katkesi irroitettaessa ja muutenkaan ei sen pulikan sisällöstä olisi selvää saanut niin nämä jäivät nyt ihmeteltäviksi.
 
Kytkennän pitäisi muuten olla jollain todennäköisyydellä suurinpiirtein oikea. Mutta virheitä varmaan on.
Jos jollekulle vaikuttaa yhtään tutulta niin otan vinkkejä vastaan käämien kytkennöistä. Täysin vastaavaa en ole koskaan nähnyt ja kytkennässä on muutenkin poikkeavaa.
 
Suojadiodit ovat muuten tyyppiä 1N914 ja virransyötön kuristimen arvoa en saanut mitattua koska oli katkennut lämmittäessäni levyä.
 

 
Timo Vihersaari:Kannoille tulee jännitejako käämeiltä L9 ja L10. Tuosssa on jonkinlainen muuntaja, mutta en arvaa minne sisääntuloja syötetään. L7 ja 8 tulevat emittereille. Kyllä se jonkinlainen takaisinkytketty vahvistin on.
8 t · Tykkää
 
Ilpo J Leppänen:Kattellaan rauhassa. Itellä ei vaan ole mielikuvaa siitä onko muuntajan käyttäytymisellä eroa jos noin monta käämiä ja missä kohtaa takaisinkytkentää on samalla rungolla verrattuina kytkentöihin joissa tuo siankärsällä ollut systeemi on jaettu kolmelle eri rungolle.

Kukin voi tietenkin olla ostamaansa tyytyväinen ... mutta me kaikki kun emme ole! Juttuhan on lähtenyt siitä, kun monen Wellbrook on nopeasti tai hitaasti hiljentynyt ja olemme yhdessä etsineet syytä tähän. Ja nyt olemme saaneet tähän osaksi vastauksen: vahvistimien ei-ammattimainen rakenne. Enpä ole vastaavaa nähnyt moniin kymmeniin vuosiin ... siis vero-levylle tehtyä myytävää laitetta - tämähän on tarkoitettu kokeilukytkentöihin. Vrt. esim. Clifton Laboratories´in NORTON-vahvistimet. Jos pienelle alumiiniputken pätkälle ja muutamalle komponentille saadaan hinnaksi lähes 350 euroa - olisi ostajankin hyvä tietää, mitä hän todella ostaa. Mutta nyt me tiedämme. Systeemin perusrakenteessa on monia yksityiskohtia, jotka pitäisi mielestämme muuttaa ... olettehan muutoin huomanneet, että ALA-mallien vahvistinmoduli on muutettu vaihdettavaksi? Perusideahan tässä on todella hyvä - tekninen toteutus välttämättä ei. Esim. kunnon liitin (esim. N-liitin) ALA-sarjan vahvistimiin ei liene liikaa vaadittu?
Nuo monet käämit sinänsä ovat osa vahvistimen vastakytkentää ... ja usealla käämillä yritetään jollain tavalla tasata taajuusvasteen vahvistusta - olettaisin.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Käsittääkseni Wellbrook on ollut tietoinen ongelmista ... mutta selvää vastausta ei kukaan ole saanut. Joitakin vahvistinosia on saatu vaihdetuksi - mutta syytä ongelmiin ei ainakaan julkisesti ole ko. tuotteen valmistajan toimesta kerrottu.
 
Olet ymmärtänyt tekijänoikeuden hieman väärin, tekijänoikeus ei ole "tekijän oikeus" - vaan aivan jotain muuta. Ks. esim. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 . Antennia ja sen mukana olevaa vahvistinta ei voida ymmärtää teokseksi ko. lain tarkoittamassa mielessä, ei myöskään sen kytkentäkaaviota. Myöskään patentti ei ole salainen, patentissahan - ovat muuten julkisia - selostetaan patentoitavan ratkaisun toiminta todella hyvin yksityiskohtaisesti. Patentilla siis suojataan kaupallisia ja taloudellisia arvoja - eli on yksinoikeus valmistaa ja lisensioida patentoitua ratkaisua, eipä juuri muuta. Ks. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1967/19670550 . Jos tuote ei ole patentoitu, kuka tahansa voi sitä valmistaa ja myydä - tämähän on esim. kauko-idässä hyvin tavallista. Pienempi "patentti" on ns. hyödyllisyysmalli, ks. http://www.prh.fi/fi/hyodyllisyysmallit.html. Tämäkään ei suojaa ratkaisun julkisuutta tai omatoimista rakentelua, vain kaupallista hyväksikäyttöä.
 
Ja muutoin olen sitä mieltä, että asiakas (= tuotteen ostaja) on aina oikeassa. Ostaja tarvitsee tietoa tuotteesta voidakseen harkita, kannattaako tuote ostaa. Siis tietoa hinta/laatusuhteen arvioimiseksi. Ja ainakin meille asiantuntijoille, itsellänikin on reilusti yli 50 vuotta kokemusta radiolaitteiden tekniikasta ja laiterakentelusta, on tärkeää tietää, miten laite on rakennettu ja millä tavalla. Juuri edellä esitetyn hinta/laatusuhteen arvioimiseksi. Emme siis halua ostaa "sikaa säkissä", pelkkä ns. mielikuvamainonta kun ei kaikille riitä. Mutta "kukin taaplaa tyylillään" - sanotaan.
 
Asiasta ei tämän pidempään, 73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

OH5MD kirjoitti 11.10.14 - 16:23:07:

 
No en mina mitaan lakeja osaa, ajattelin vain niin kuin kotona opetettiin etta toisen omaa ei saa ottaa.  
 
En myoskaan ymmarra miksi mina olen saanut vastauksia kysymyksiini niin suoraan kuin foorumillakin, koska se ei selvastikaan voi olla mahdollista?
 
Mutta ymmarran pelin hengen enka tule hairitsemaan keskustelua ennenkuin loydan jotain moitteen aihetta. 73 ja CL

Tuolla SRHS:n foorumilla on noussut esiin hartsiin valamisen ongelmat. Jotkut hartsit imevät kosteutta, kaikki hartsit laajenevat ja kutistuvat voimakkaasti lämpötilojen mukaan repien pikku hiljaa juotokset irti. Tämä yhdistettynä reikälevyjen piirikorttimateriaalin huonoon laatuun ja pohjolan vaikeisiin sääoloihin voisi hyvin olla sellainen yhdistelmä joka rikkoo Wellbrookin vahvistimet juuri täällä napapiirin tuntumassa.