BN-toroideja saa vaikka SRATista http://www.srat.fi
 
langaksi ei käy monisäikeinen muovipäällysteinen, se ei mahdu. Reiät ovat vain jotain 2mm-3mm ja jos monta kierrosta pitää saada mahtumaan, niin langan pitää olla ohutta, vaikka 0.2mm käämilankaa.
 
Ei toimi antenni oikein keskipaikkeilta syötettynä, vain päästä
 
kari

No nyt löytyi tuote kauko-ohjaukseen:
 

 
Langaton relekortti http://www.netikka.net/novalane/index.php?productID=80
 
Saa vaikka 5 lanka-antennia kytkettyä samaan koksuun ja vaihto toimii langattomasti. Miten lienee luvattu kantomatka 50-100m, taitaa olla ihanneolosuhteissa. Mutta tuohon hintaan ei paljon kannata itse ruveta rakentelemaan...
 
Kari

Mielenkiintoinen ajatus että maadoitus tehdään vasta kuuntelupaikalla....
 
kyllä minulle on koulussakin jo opetettu, että maadoitus tehdään antennin syöttöpisteessä ja tähän maahan ei yhdistetä koksun vaippaa....koksu maadoitetaan vasta radion päässä...
 
Ja muuten varoituksen sana vielä  jos käytetään useampaa pitkälankaa ja sovitusmuuntajaa...joka langalle pitää olla oma maadoitus, muuten suuntakuviot menevät mönkään, jos maa sattuu vaikka kuivumaan. Tulee silloin toisesta pitkälangasta maataso ja suuntakuvio sekoaa..
 
Mutta pääasia että kuuluu...
 
Kari

Uskaltaisiko joku julkaista sopivat kierrosmäärät noille neljälle versiolle BN73-202 toroidille, minulla on käytössä 0,2 mm ja 0,35 mm lankaa!
 
Karin aiempi 4/12 kierr.- ohje  koski 50 ohmin sovitusta?
 
-RKA

Eivät tosiaankaan ole tarkkoja, kuuntelukäytössä riittää hyvin kunhan ovat sinnepäin, no joku tolkku kannattaa säilyttää mutta esim. 50 ja 75 ohmin koaksiaalien eroista ei minusta kannata murehtia yhtikäs mitään näillä taajuuksilla. Kukaan ei mittaamatta pysty sanomaan mikä pellolle vedetyn langan impedanssi on, lisäksi se pahus muuttuu taajuuden ja vaikka pellon kosteuden mukaan joten kierrosmäärien suhteenkin ollaan vähän hyllyvällä pohjalla. Sama koskee looppien sovitusta. Lisäksi ei ole mitään jyrkkää rajaa toiminnassa, häviöt vaan pikku hiljaa kasvavat kun mennään poispäin toiminta-alueelta mutta onko sillä niin paljon merkitystä?
 
Lähetyspuolella tilanne on toinen mutta siitä ei murehdita tällä foorumilla.
 
Reijo

Normaalikäytössä, siis kun maadoitus on kunnossa ja maa johtavaa, ei ole mitään estettä käyttää yhteistä maata
 

 
Mutta sitten kun vaikka maa jäätyy, tai maadoitus muutoin huononee, näkee antenni toisen langan vastapainona. Varmasti kuuluu edelleen asemia, mutta suuntakuvio on ihan poskellaan.
 

 
Suosittelisin kummallekin omaa maadoitusta
 
Kari

RKA kirjoitti 06.02.09 - 11:11:49:

 
Tuommoinen lyhyt L-antenni taitaa olla vastaava kuin T-antenni, eli itse asiassa pystysuora osa toimii antennina ja se L- tai T-osa toimii huippukapasitanssina eikä sillä ole kovinkaan paljoa vaikutusta suuntakuvioon. Tämä silloin kun vaakasuora osuus on kovin lyhyt verrattuna aallonpituuteen. Lyhyemmillä laineilla tilanne muuttuu, suuntaavuutta alkaa löytyä vaikka se sovitin olisi maan pinnallakin. Toki sovittimen voi viedä sinne korkeallekin jolloin vertikaaliosan ympärisäteilevä vaikutus jää kokonaan pois, mukaan tuleva vaakaosan suuntakuvio onkin sitten mahdollisimman sekava juttu, se riippuu mahdottomasti taajuudesta. Joillain taajuuksilla suuntaavuus voi olla langan suuntainen, joillain kohtisuoraan lankaan nähden, joillain liuskottunut kuin päivänkakkara.
 
Minulla on selvästi ainesta politiikkaan, pitkä ja sekava vastaus jossa ei kerrota mitään ja jota kukaan ei ymmärrä. Pääasia kuitenkin on että lankaosuus on kauempana talon häiriökentista ja signaali tuodaan koaksiaalilla sisään.
 
Reijo

OH5YW kirjoitti 09.09.08 - 11:25:24:

Samanlaiset kokemukset myös täällä. Kytkin 30 metrin killun sovitimen kautta Drake:een ja selvästi aiempaan signaalien voimakuus kasvoi, pohjakohina laski. Esim. pohjoisen AKU-432 kuului paremmin kuin ALAn 300 ast. kehällä! Myös Puolalainen NW-520 tuli voimakkaammin killulla kuin ALA:lla! Killulanka on suunnassa etelä -pohjoinen.
 
-RKA