Laatikon pohjalle kertyy usein tuntemattomia toroideja eli ferriittirenkaita. Niitä olisi mukava käyttää jossain sovelluksissa jos vain tietäisi niistä jotain.
Yleensähän niissä ei ole merkittynä minkään valtakunnan lukemia, joskus sentään ovat jollain värillä maalattuna.
 
"Ferriitti"-renkaita on pääasiassa vain kahta tyyppiä, toinen on valmistettu rautajauheesta ja toinen ferriitistä. Ferriitistä valmistetuilla on korkeampi permeabiliteetti eli Henryjä/kierros ja on siten sopivampi alemmille taajuuksille. Ferriitti soveltuu siis hyvin esim. laajakaistamuuntajille ja baluuneille. Ferriitistä on sitten olemassa erilaisia sekoitussuhteita joilla saadaan erilaisia ominaisuuksia renkaalle.
 
Monastihan renkaan materiaalilla ei ole itse kytkentään muuta vaikutusta, kuin että kierrosmäärät muuttuvat, jos materiaali vaihtuu. Jollain pitää siis selvittää tuntemattomista renkuloista ainakin jokin arvo.
 
Helpoimmin se sujuu mittaamalla niistä parametri, jota yleensä kuvataan kirjaimella 'A', joka tarkoittaa induktanssia kierrosta kohden. Joskus se ilmoitetaan myös induktanssia / 100 tai 1000 kierrosta kohden.
 
Käämitään siis tuntemattomalle renkaalle joitan kierroksia lankaa ja mitataan induktanssi. Induktanssimittaus on melkein joka halpismittarissakin ja kunnollisetkaan L/C-mittarit ei kolmea kymppiä enempää maksa. Pieniä induktansseja on vaikea mitata, joten käämitään vaikkapa 8 kierrosta. Ferriittirenkailla yksi kierros syntyy aina kun lanka menee renkaan läpi, eli suora piuhakin on jo yksi kierros.
 
Ennenkuin jaetaan mittarin näyttämä suoraan kahdeksalla, pitää muistaa että induktanssi kasvaa kierrosten neliönä.
Eli jos mitattiin 8 kierroksella vaikka 10uH, neljällä kierroksella se siis on 2.5uH, kahdella 0,625uH ja yhdellä kierroksella 0,156uH. A:n arvo on siis tässä tapauksessa 156 (156mH/1000kierros)
 
Sitten vaan silmäilemään  jonkun valmistajan, vaikka Amidonin http://www.amidoncorp.com/aai_ferritecores.htm datalehtiä ja tutkailemaan, mikä malli olisi kyseessä.
 
Datalehdestä löytyy ainakin että malli FT-23-43 A = 188 joten aika lähellä tätä ollaan
 
Tästä voi imuroida myös kätevän rengaslaskurin:
 
http://peditio.net/utility/softa/minirk12_install.exe (1Mb)
 

 
Mihin näitä tuntemattomia renkaita sitten voi ja uskaltaa käyttää? Ilman varmaa datatietoa voisi nyrkkisääntönä pitää, että jos permeabiliteetti on korkea, kelpaa rengas RF-muuntajiin ja kuristimiin, mutta ei ole kovin hyvä materiaali esim. filterin keloihin. Alhaisemmat permeabiliteettirenkaat, samoin kuin rautajauherenkaat ovat taas hyviä filtterin kelojen runkoina. Mutta aina kannatta yrittää.
 
Kelat ovat melkein ainoita 'tee-se-itse'-komponentteja nykyisessä elektroniikkarakentelussa