Esim. muutamat vanhemmat matkavastaanottimet käyttivät HF:llä RF-astetta, jossa yksihilaisen fetin signaali viedään hilalle (gate) ... ja juuri näissä tuo signaalinkesto oli sitten heikoimmillaan. Vastaavaa olen huomannut esim. vanhemmissa SONY:n FM-virittimissä. Paras kytkentä signaalinkeston kannalta lienee maattohila - ja suhteellisen suurivirtainen fet, esim. U310 (tai pari näitä rinnakkain). Ja onhan toki näitä MESFETtejä, GaAsFettejä yms. - nykyään löytyy vaikka minkälaista puolijohdetta.
 
Kaksihilaisen mosfetin hyvänä puolena voidaan pitää hyvää AVC:llä ohjattavuutta ... tosin toimiakseen tehokkaasti tämä vaatii G2-hilan polariteetin vaihtoa plussasta negatiiviseksi - suhteellisen helppo toteuttaa tämäkin. Tosin signaalinkesto näissä heikkenee, kun vahvistusta/virtaa pienennetään ... huippulaitteissa käyttävätkin säädettäviä PIN-diodivaimentimia.
 
Laajakaistaisissa etuasteissa, esim. ICOM, on yleensä pari suurivirtaista fettiä maattohilakytkennässä, esim. 2SK125, parhaimmillaan balansoituna sekä anto- että otto-navoistaan. Pari rinnakkain ja neljän balansoitu rakenne antaa jo todella hyviä tuloksia. Mosfettien ongelma tässä on se, että ne ovat melko suuri-impedanssisia (input) ja oikea sovitus/hyvä signaalinkesto ei täten ole kovin helposti toteutettavissa 50 tai 75 ohmin linjaan (ilman esim. virityspiirejä).
 
Toki bipolaarinenkin aste on hyvää tasoa, jos käytetään sopivaa vastakytkentää ja melko suurta virtaa/käyttöjännitettä. Tässäkin puolijohteiden kehitys on mennyt huimasti eteenpäin.
 
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Kideoskillaattorin suorat harmooniset eivät todellakaan ole tässä ongelma ... ajattelin harmoonisten mahdollisia IMD-tuloksia sisääntulevan signaalin kanssa. Esim. minne 8 MHz:n taajuuden IMD-tulokset menevät? Voi toki olla, että niistä ei ole haittaa ... todennäköisesti ... mutta pienellä matematiikallahan tämä selviäsi.
 
Tuon laajakaistaisen diplekserin tekeminen vaatii melko monta komponenttia ... jos on sopivasti vahvistusta, vaimenninkin tekee saman ... mutta vaimentaa. Itse olen fiilaamassa AOR:n AR8600MKII -vastaanotinta - siinä on kyllä diodisekoittajat (2 kpl signaalitiellä), mutta nämä oli päätetty virityspiireihin. Koska laitteessa on valitettavasti myös heikkolaatuiset bipolaaritrankut vahvistinasteissa, signaalinkesto on kieltämättä surkea. En suosittele hankkimaan! Nyt on toisen sekoittajan jälkeen on tehty laajakaistainen 50 ohmin vahvistin kahdella rinnakkaisella maattogate-U310-fetillä. Pitäisi vielä keksiä joku ratkaisu ensimmäisen sekoittajan perään, mutta kun välitaajuus on lähes 700-800 MHz luokkaa ja kovin laajakaistainen (SAW-suotimet), hyviä ratkaisuja on harvassa. Jos ei muuta ... niin ainakin 3 dB:n vaimennin. Joku bipolaariastekin takaisinkytkennällä olisi OK, mutta tässä ei oikein ole tilaa monille ylimääräisille komponenteille ... pintaliitosratkaisu kun alkup. kytkentä on. Nämähän ovat rakentajan painajaisia, folio lähtee irti pienestäkin ylimääräisestä lämmöstä.
 
Mutta nyt menemme jo hieman sivuun alkup. otsikon aiheesta.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Asensin perinteisen PAoRDT- MiniWhip:n katolle 12 m korkeuteen ja alla tulokset kolmen antennin signaalista (Argo).
Ensimmäinen BIA on 40 m langalla, suuntaan etelä- pohjoinen kaksi seuraavaa BIA:ta on ALA100M kehällä suuntaan etelä- pohjoinen ja neljäs BIA on ympärisäteilevällä MiniWhip:llä, signaaleissa ei suuria eroja.