NDB ja locator-majakoiden käyttökokemuksia menneisyydestä

Ilmajoen Embraer 110 Bandeirante (OH-EBA) onnettomuus tapahtui aamulla 14.11.1988.  Silloin onnettomuusradan 32 majakat olivat jo Nautelin valmistetta (ND 2000). Onnettomuusraportin sivulla 74-82 on mielenkiintoista juttua Lennonvarmistuslaitteiden ja -järjestelmien tarkastusasioista. Nk lentokenttien ”majakkakapinahan” alkoi viimeistään Joensuussa jo edellisena vuonna 1987.
 
http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,31453.0.html
 
http://www.flightforum.fi/forum/index.php/topic,30636.0.html
 
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Ilmailu/IlmailuVan hemmattutkinnat
”Tutkintaselostus lentokoneelle OH-EBA Ilmajoella lentokentän läheisyydessä 14.11.1988 tapahtuneesta lento-onnettomuudesta”

(sivulta 78)  Ilmailuhallitus kielsi 16.11.1988 majakoiden käytön IFR-toimintaan.
Lento-onnettomuuden jälkeen suoritettujen majakoiden lukuisten korjausten ja tarkastusten jälkeen ilmailuhallituksen lentomittausraati totesi 23.12.1988 (muistio 18.1.1989) muun muassa:
 
-sisämajakka IJ on epästabiili. Kokouksen mielipide oli, ettei se suosittele majakan käyttöönottoa ennen kuin sen toimintakyky on selvitetty.
-sisämajakka IJ on korvattava varmistetulla laitteella kahden vuoden kuluessa.
-ulkomajakan PSJ B-puoli on kytkettävä OFF-asentoon (oli jo tehty).
-majakka O toimitettu peruskorjaukseen ja korvattava varmistetulla laitteella kahden vuoden kuluessa.
-huoltosopimus avoin.
Muistiossa todettiin, että Ilmajoki toimi yhden varmistamattoman majakan varassa. Ilmailuhallituksen NDB/LOC asennusohjeen 31.5.1987 mukaan lähetinlaitteiston tulee olla varmennettu kriittisimmiltä osiltaan.

Hyvä Kari !
Nyt on menossa haku Santahaminan (vanhan) radioaseman historiasta.  Niin paljon kun arkistoissa on kamaa, sen aseman historiasta ei ole kun joku maston kuva plus pientä sekalaista.  Joku saattaa osata antaa vihjeitä asian tiimoilta.  Ev.ltn evp J Nieminen on kirjoittamassa 3. kirjaa Santahaminasta.
 
Ollessani ruodiksessa 1952-53 (ITR1 + IT-koulu), ilmailuviestiaseman päällikkönä oli Wilho Pihlava (1898-22.9.1953). Tapasin siihen aikaan satunnaisesti poikaansa Tuomoa Sandiksen bussissa. Kun 4-5 v sitten yritin Tuomoa tavoitella (historian merkeissä) ei häntä enää löytynyt Tikkurilasta, Utista eikä muualtakaan päin.
 
 *****
SRHS-julkaisussa 2/2000, s 4-9 on kirjoitus ”Ilmailuviestitoiminnan alkuvaiheet”. Muistelija Antti Hurme (1909-1999) oli ilmailuviestikorjaamon päällikkönä, sen alusta-1975. Santahamina vaiheestakin on lyhykäisesti kerrottu. Ilmailuradiohan tavallaan aloitteli Sandiksessa - ja melkein yleisradiokin 1923-24.
 
 *****
Ent. Finnair kapt. Antti Tervasmaa (s 17.11.1927) asui 8 ensi vuottaan Santahaminassa. Isänsä kapt Arvo Albert Telenius oli Ilmailutelakan päällikkö. Kirjassaan ”Tavallinen kapteeni” (1994) on muutama kuva lähinnä Sandiksen kentällä 30-luvulla käyneistä koneista.
 
 *****
Urheilu- ja radiomies Armas Valste (ent Wahstedt) (1905-1993). Isänsä oli konemestarina Sandiksessa ja Armas palveli radiojoukoissa, 1924 alkaen vääpelinä. Olemme harmitelleet, ettei ystävältämme Armakselta ilm. jäänyt paljonkaan henk.koht. muistelma-aineistoa. On hänestä kirja ”Armas Valste 100 vuotta” (2005).
 
 *****
Radioaseman lähetystoiminnan siirto Santahamina -> Nummela (päätös kesällä 1939).  Aikanaan yritin selvittää miksi Santahaminan näennäinen tehokkuus lähetyspaikkana vaikutti vertailuissa huonommalta mitä Nummelan ja millä perusteilla Nummela valittiin uuden aseman paikaksi. Kirjoitukseni mm: Radioamatööri 2/1995, s 38-39.

Vantaan Ilmailumuseon kaarihallin perältä RMa löysi tämmösiä kummajaisia. Lienee jotain ilmailuun liittyviä lähettimiä, missä käytössä lienee olleet.....
 
Tässä kuvassa näkyy Helsingin Radioaseman työpajan valmistamat IPA 7 ja RPA 1 sekä outo Starndard lähetin:




 
Lisää outoja lähettimiä:

 
Sääli että ovat kaiken romun alla........

Ja näin käy Suomessa museoikäiselle NDB-kalustolle...
 

 

 
 
...sinne vaan romulaanille  

ja kahdestakin eri lähteestä selvisi, että tämä romulaanilla lojuva kone on Transradion TRPS1000!
 

Gotska Sandön SDN 395 kHz oli kai Ruotsin ilmavoimien salaisuus – ei missään luetteloissa 70-luvulla, kun lensin Puolaan eräänlaista hamssitaksia, jossain vaiheessa se ilmestyi luetteloihinkin. Majakasta oli apua Itämerta pitkin lennettäessä, kun Ruotsin VORit eivät matalalla (4000-5000 ft) kuuluneet. Ihailimme ilmasta saarta, jossa ei koskaan päässyt käymään. Lentokerhon (ALK) kaverit usein kyselivät sen taajuutta.   JAN 362 puolestaan on kuulunut usein, olin tainnut itsekin kuulla sen.
 
Tuolla on mielenkiintoista tarinaa Ruotsin vanhoista majakoista :  http://justus.ownit.nu/flyg/radiofyrar/ra_fyrar.htm   Vuonna 1944 Gotska Sandön on ollut SEM 351.
 
Suomen ilmavoimien tunnetuin salaisuus kai oli Inha, INA 334 kHz. Olimme PTH:n kanssa heinäkuussa 1974 tekemässä lento/maa mittauksia maan johtavuusprojektia varten Virtojen seudulla.  Yhtenä iltana olivat kerinneet sulkea majakan. Menimme autolla Ähtärin kentältä Inhan varikolle ja kysyin keskusrouvalta voisiko majakan saada päälle. Hän osoitti kädellään seinää: tuossa sen katkaisin on.  Kun niilläkin seuduin on liian vähän MF-asemia, postilaisilla oli mukanaan liikuteltava 1 kW majakkalähetin, nosturiauto auttoi antennihommassa, taajuudet olivat 539 ja 1250 kHz.

Eräältä harrastelijalta löytyy tämmöinen Star Radion tekemä laite
 
STAR-MERCURY SRRT 51 no. 3/58
 

 
Vastaanotinosa näyttää samanlaiselta kuin tuossa ylempänä olevassa SRRT 52:ssa, lähetin ja virtalähteen etupaneeli taas ovat eri mallisia. Tämä laite on ns. "kippariradio"
 
Kiitos kuvasta Matti!
 
 
kari

Tunnistaako kukaan kuvan lähetintä?
[img][/img]
 
 
 
 
 
Janne