Tervehdys vaan kaikille,
 
Täytyy kommentoida kun on omakohtaisia kokemuksia kummankin sortin ndb-antenneista. Törmäsin tuohon itäiseen t-antenniin ensimmäisen kerran 90-luvun alussa Eestissä LK-majakan asennuksen yhteydessä. Karmea viritys. Heiluu nimittäin tuulessa rankasti. Sehän tarkoittaa sitä, että antennin kapasitanssi vaihtelee rajusti. Säteilevä osuus on tuo rimpula vertikaalilanka. Horisontaalilangat ovat vain keräämässä kapasitanssia. LK:n kenttävoimakkuuden heiluminen näkyi Vantaallakin kun ESH-2:lla sitä mitattiin. Majakalla lähettimen tehot heiluivat hullusti. ATU ei pysynyt millään mukana T-antenni pitäisi rakentaa sen verran järeästä kupariköydestä, että langat saa pingotettua todella tiukalle. Mitä vähemmän langat heiluvat ympäristöön nähden sitä parempi.
 
Tuo vertikaaliantenni on Tiihosen Aerialin malli AV1102. Se on noin 14-15 m korkea. Kapasitanssi on siinä 450 pF hujakoilla. Siinä on iso huippukapasitanssi, joka on mekaanisesti aikamoinen viritys. Kovalla tuulella monet kerrat tuo sateenvarjo on mennyt suppuun. Sen vuoksi monessa paikassa on viritetty langat, jotka estävät systeemiä muljahtamasta ympäri. Eestiin vietiin ensin yksi AV1102 loc L:lle (418 kHz). Myöhemmin paikalliset ovat kloonanneet niitä lisää. Eikös LK:llakin ole nykyään sellainen. Tallinnan majakoista ainoastaan I (india):lla on vanha erittäin matala T-antenni ? En ole käynyt siellä sitten vuoden 1995, joten tilanne voi olla toinen.  
AV1102 ei sekään ole mikään mekaniikan riemuvoitto, mutta kummasti sen kanssa on pärjäilty 80-luvulta lähtien. Sitä ennen oli olemassa todella järeitä 40 metrisiä majakka-antenneja.
 
Aerialilla on toinenkin lyhyempi antenni. AV1104. Taitaa olla n. 7 m korkea. Pieni huippukapasitanssi.  Kapasitanssi antennilla on n. 200 pF.  ATU:sta pitää saa paljon kelaa, että saadaan reaktanssit kumottua. Meillä Suomessa näitä on paljon sisämajakoilla.  
 
t. RMa
 

OH5YW kirjoitti 13.01.08 - 17:37:07:

 
 
Terve vaan,
 
Miltä majakalta olit tuon ATU:n kuvan ottanut ? Jotenkin tutun näköinen, mutta en pystynyt kyllä paikantamaan.
 
Nuo langat tuosta AV1102:n jalustan juuresta menevät betonin ympärillä maan alla olevaan kupariköysirinkulaan. Siihen on sitten puristettu (c-liittimillä)  10-20 pituudeltaan 15-50m (riippuu tontin koosta) säteittäistä 16mm2 kupariköyttä maaverkoksi. Maaverkosta menee yksi kupariköysi ATU:n maadotukseen ja yleensä on vedetty vielä yksi suoraan kopin sisälle Nautel ND2000 lähettimen maadoitukseen. Näin lyhyiden maaverkkojen vaikutus on todennäköisesti vain psykologinen. Hyvä ukkosmaa siitä kyllä tulee Meillä ei tosin ole säästetty kuparissa, joten sitä on vedetty melko reilusti, jos vain tilaa on.  
 
Utissa W:llä kokeiltiin 90-luvulla vähintään 1/5 aallonpituuden mittaisia kuparilankoja, joita vedettiin tiettyyn suuntaan maan pinnalle. Tulokset jäivät hieman epäselviksi, mutta tarkoitus oli yrittää kääntää majakan säteilyä. Käyttäjät kun valittivat, että majakka kuljetti sellaisen loivan S:n muotoisen reitin Kaipiaisten suunnasta ajettaessa. Kokeilun aikana sattui olemaan learjet ilmassa ja se oli liian nopea kone toteamaan oikeniko mutkat. Sittemmin siinä majakan ympärillä on kaivettu soramonttuja ja langat on katkottu.  
 
Meillä majakoiden antennisysteemien maavastukset vaihtelevat n. 7 ohmista ... 32 ohmiin. Jos säteilyvastus on luokkaa 0,1 ohmia meidän lyhyillä antenneilla, niin maan lämmitykseen ja hitusen verran sovituskelojen häviöihin suurin osa tehoista poltetaan. Input-tehot antennisysteemin on meillä 100...500 W. Eipä siinä taivaalle säteile kuin parhaimmillaankaan Watin osia. Hyvin nuo taitavat kuulua siitä huolimatta. Jos ulkomajakan range eli käyttöetäisyys on määritelty 25 nautical mailiin, niin silloin rangen rajamailla pitäisi saada vähintään 37 dBuV/m kentänvoimakkuus.  Eikä kauhean suotavaa olisi, että se paljon yli 45 dBuV/m olisi. Päiväsaikaan mitattuna tietenkin.  
 
Majakoiden status pienenee koko ajan ja huhuja on jo ilmassa niiden poistamisesta kunhan gps-menetelmät saadaan kentille. Tosin jo vuonna 63 oltiin täysin varmoja siitä, että ndb-majakat ovat historiaa  
 
t. RMa
 
 

AUstraaliassa vuonna 2005 suurin osa majakoiden antenneita oli vielä näitä "T"-antenneita. Vasta viime vuosina ovat alkaneet muuttaa niitä
 

 
Ranskalaiset sen sijaan käyttävät pääosin allaolevan kuvan mukaisia häkkyröitä
 

 
 
Amerrikan ihmemaassa kaikki on kummallista, tässä muutama kapasitanssihattuviritelmä
 

 

Liekö tässä maailman lyhin NDB-antenni?  Vaasassa jo edesmenneen majakan vartta jouduttiin lyhentämään kiitoradan pidennyksen takia ettei tule turhaa lentoestettä.  
Komian näköinen, muttei toiminut juurikaan. Varsinkin talvella, kun lumi ylsi aidan yläreunaan, oli majakka pois pelistä, antenninviritysyksikkö ei enää kyennyt antennia saamaan vireeseen.
 

 
(kuva RMa)