Onko kellään käsitystä, kuinka paljon, jos ollenkaan, signaalit paranevat, jos 500m langan perään laittaa toisen samanmoisen, yhteispituus siis 1000m?
 
Luulisi siinä jo langan häviöiden tulevan mukaan että ei ainakaan signaalit tuplaannu?
 
Ajattelimme kokeilla, kunhan paikka löytyy, paljonko tuo lisäys oikeasti auttaa. Laitetaan joku seisomaan siihen liitoskohtaan ja sitten vaan kytketään kiinni ja irti.
 
Samalla voisi kokeilla toimiikon puoliaaltodipoli, jonka haarat ovat siis 500m. Syötetään koaksiaali tuohon keskipisteeseen. Ehkä ei toimi, kun antenni on maassa tai ainakin lähellä sitä.
 
Selänpään lentokentän maasto olisi hyvä paikka näitä mittauksia suorittaa, avointa kangasmaastoa joka suuntaan vähintään tuo kilometri. Olen laittanut Ilmaluyhdistykselle sähköpostia....
 
Perästä kuuluu
 
Kari

Aihkiniemen ja Lemmenjoen antennit ovat "aitoja" Beverage-antenneja eli antennin ominaisimpedanssin suuruisella vastuksella päätettyjä. Tällä saadaan suuntaavuutta lisää ja impedanssi sekä vahvistus tasaisemmaksi ja stabiilimmaksi. Sijoitettu porojen yms. takia n. kahden metrin korkeuteen ja kummankin pään maadoitukset on tehty todella huolella.
Beveragen tehokkain pituus on noin 2-4 aallonpituutta ... vahvistus kasvaa ja keila kapenee langan pituuden kasvaessa. Antennin tehokkuus riippuu myös sen alla olevan maan johtavuudesta ... hieman heikomman johtavuuden maa on havaittu tehokkaimmaksi (so. hyvin johtava kerros on alempana). Ja tuo langan tarkka suuntaus on toki edellytys kapealle pääkeilalle.
500 m => 1000 m NDB-alueella tuo melkoisesti lisää tehokkuutta. "Vahvistushan" on yleensä sitä, että muualta kuin pääkeilan suunnasta tulevia signaaleja vaimennetaan. Maan pinnalla tai hangella oleva antenni toki vaimentaa paikallisia häiriöitä, mutta sen tulokulma (take-off angle) on tavanomaista Beveragea suurempi - ja muutenkin kriittisempi sijoituspaikastaan.
Kovin pitkän antennin (= tehokkaan) ongelma on kuitenkin tuo kapea pääkeila - antenneja pitäisi olla useita ja eri ilmansuuntiin.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
 

Ns. pitkän langan pääkeilan ja yleensäkin sen suuntakuvion muoto riippuu langan pituuden (aallonpituuksina) suhteessa kuunneltavaan taajuuteen. Keskiaalloilla tai NDB-majakka-alueella sijoituskorkeudella ei ole niin väliä - tarpeeksi korkeallehan antennia ei juurikaan saa. Eli vastaanotto-ominaisuudet vaihtelevat käyttötaajuuden mukaan. Samoin vahvistus. Kun lanka päätetään sen ominaisimpedanssin suuruisella vastuksella, antenni on resonanssiton (melko suurella taajuusvälillä) ja sen ominaisuudet stabiloituvat ... siis tekevät antennista laajakaistaisemman - tämän pitäisi näkyä myös SWR-käyrässä (esim. miniVNA). Eli loppujen lopuksi päätevastus vaikuttaa pääkeilan muotoon ja suuntaan ... laajemmalla taajuusvälillä. Yleensä päätevastus viritetään antennin "takaa" tulevan aseman minimiin ... eli suurimpaan etu/taka-suhteeseen.
 
Tärkeää on tosiaan tässä tuo suuntaavuuden lisäys eli etu-takasuhde lisääntyy päätevastuksella merkittävästi. Kaksilankaisella Beverage-mallilla suuntaa voidaan suhteellisen helposti kääntää 180 astetta ... ja vaiheistusta muuttamalla jopa hieman säätää pääkeilan suunnassa.
 
Maadoituksen merkitystä ei muutoinkaan voida unohtaa. Itse testaan tätä ohmimittarilla laitteista irroitetun HF-antennin syöttöjohdon vaipan ja laitteiden maadoituspisteen (2 lämpöpatteria + maadoitussauvat ulkona) välillä: hyvin usein vain muutama ohmi. Syöttöjohto on maadoitettu (ukkossuoja) n. 6 metrin antenniputken alla pihalla useilla maadoitussauvoilla ja näiden välisellä kuparivaijerilla, matkaa laitteista n. 30 metriä syöttöjohdon (Aircom 7) pituuden mukaan laskettuna. Pihalla on n. 1-1,5 m multaa ja sen alla suhteellisen pienikivistä soraa ja hiekkaa. Siis toimii!
 
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.

Auto on kyllä melko suuri "vastapaino", mutta ei se maadoituksen veroinen toki ole. Esim. Beverage on ns. kulkuaaltoantenni, jonka toinen puoli on antennin "alla" maassa (muodostaa päätevastuksen kautta/kanssa ns. suljetun piirin).  Jos auto ei ole maadoitettu, tämähän ei millään lailla toteudu. Auto on myös melko korkealla maanpinnasta, joten edes kapasitanssi auto vs. maa ei ole kovinkaan suuri. Eli maadoitusta tarvitaan, mikäli antenni sitä vaatii - ja useimmat vaativat (mm. poislukien symmetriset antennit). Suosittelen erillistä maadoitusta.
73 de SDXL1398/OH5MD, Ilkka M.
 

Olen mahdollisesti saamassa killua parikaapelina, enkä viitsisi sitä halkomaan yksittäiskaapeliksi, alla kuvissa on killu parikaapelina, eli toimii kohtuullisesti noinkin?
 
-RKA
 
 
OH5YW kirjoitti 13.10.13 - 19:38:46:

Vaikka nyt taitaa olla jo routa maassa, eikä maadoituksia taida onnistua enää tehdä, niin tänään löysin tälläisen maadoitussauvan, alunperin puolustusvoimien voimakoneiden sähkölaitteden maadoitussauvan, paikallisesta SA- kaupasta, hintaan 5 euroa.
 

Tänään löytyi kampi SA- kaupasta, eli vielä keloja kaivataan ...
 
-RKA