Omien kokemuksieni mukaan korkeutta ei koskaan ole liikaa, mitä korkeammalla sen paremmin toimii. Mutta kuten olen aikaisemminkin kertonut niin asennuspaikalla muuten on mitä suurin merkitys. Tontilla pitää oikeasti kokeilla kaikki mahdolliset sijoituspaikat, joissain vaan ei toimi ja jossain toimii. Puhutaan kymmenien metrien eroista. Ihmeellisintä oli aikoinaan kun olin Puumalassa erään niemen kärjessä mökillä ja mökin vieressä ei kuulunut oikein mitään. Ei kyllä ollut häiriöitäkään, ei vaan kuulunut. Laitoin sitten MiniWhipin ongen nokkaan ja lähdin kuljeksimaan minne syöttöjohto riitti ja aivan rannasta paljon matalammalta löytyi sitten paikka jossa antenni toimi hyvin. Selitystä en edes osaa hakea.

Aina löytyy parempi antenni ...
Mutta tässä pitäisi myös huomata, että jos vertaamme ns. ympärisäteilevää antennia suunta-antenniin, ensin mainittu jää yleensä toiseksi. Se, millä saadaan antenniin vahvistusta ja herkkyyttä - siis parempi S/N-suhde - on monasti juuri tuo suuntaavuus. Ja miniwhip on ympärisäteilevä, ALA taas ei. Kahdella miniwhipillä tai neljällä saamme sitten vaiheistamalla todellisen suunta-antennin ... joka voi todennäköisesti olla ALAa parempi. Maailma on täynnä antenniratkaisuja - kunhan joku vain niitä kokeilisi ja rakentaisi.
73 de OH5MD, Ilkka M.

Juttua asiasta Miniwhipin kohdalla en ole nähnyt, mutta lyhyillä vertikaaliantenneilla kylläkin. USA-lainen DX Engineering vastaavia myy - mutta ihmeteltävän kalliita. 2 - 8 antennin ryhmiä. Ja Googlella voi kokeilla löytyykö enemmän.
 
Mutta teoriassa tämä pelaisi näin: kaksi samanlaista antennia ja mieluimmin samanpituiset syöttöjohdot. Sitten tarvitaan ns. phaser - jolla hoidetaan tuo antennien vaiheistus, näitähän ovat esim. MFJ-1025/1026.  Itsekin vastaavan rakentaa - ja huomattavasti halvemmalla. Antennien väli parhaimmillaan alle 1/10 aallonpituutta ... lyhyemmälläkin pitäisi toimia. Suuntakuvio eli minimit ja maksimit sitten muuttuvat vaiheistuksen myötä.
 
Systeemiä käytetään myös usein häiriöasemien poistamiseen - häiritsevä 180 asteen vaiheessa ja asema katoaa ... no, ehkä nyt ei ihan täysin, mutta vaimenee kuitenkin melkoisesti.
 
Ennen vanhaan suuntimalaitteissa oli looppi ja vaiheistettu vertikaali, jolla loopin kaksipuolinen keila saatiin yksipuoliseksi (vaiheistamalla). Ajattelin ensi kesänä kokeilla vaiheistusta kahdella ALA1530S+ - antennilla - teoria ja käytäntö on kuitenkin vielä hieman hakusessa. Ja Phaser ostamatta/rakentamatta. Mutta kokeilemalla tietysti näkee, miten toimii .... tai sitten ei.
 
73 de OH5MD, Ilkka M.

Tässä ainakin muutama: http://g8jnj.webs.com/rfnoisecancellation.htm
 
Ja tältä näyttää systeemi toiminnassa: http://www.youtube.com/watch?v=GtllxHT1v6E
 
73 de OH5MD, Ilkka M.
 

Tuo vaippavirran katkaisu ei onnistu käytännössä kahdesta syystä:
 
- Kuristimen jälkeen pitäisi olla kapasitanssia maata vasten jotta alipäästövaikutus saadaan aikaan, nyt siellä on enää pieni antenni.
- Antennin tuloimpedanssi on luokkaa 1 megaohmi. Vaikka kuristin saadaan vastaamaan 5000 ohmia niin se ei käytännössä tunnu missään.
 
Antennin syöttö paikallisesti patterilla ja sen signaalin optinen siirto kuitua pitkin (antenni varustettu laajakaistaisella kuitulähettimellä) on kuitenkin toimiva ratkaisu. Näin Roelof PA0RDT ja muistaakseni Stefan DK7FC kokeilivat kesällä.
 
Lopputulos kuitukaaplelilla ja eristeainemastolla oli "ei signaalia". Stefan rakensi mini-whip dipolin joka tuotti jotain heikkoa signaalia. Kuitutransceiverilla mutta syöttökaaplelia korvaavalla "vastapainolla" signaalit olivat kuten mini-whip:illä yleensä.
 
Eli mini-whip vaatii sen metallisen syöttökaapelin toimiakseen kunnolla. Esitettiin mielipiteitä kuten että mini-whip on tavallaan ylösalas vertikaali erittäin pienellä maatasolla. Maataso olisi siis se antennilevy. Jos maatasolevyn korkeus maasta tai vertikaalilangan pituus on se ratkaiseva tekijä ei oiken ilmennyt keskusteluista.  
 
 
Jos mini-whip antennista on "hyötyä" omassa kuunteluympäristössä voimme varmaan itse kokeilla näin:
 
- Teemme ongenvapa-vertikaaliantennin joka koostuu mini-whip:istä ja sen vertikaalisesta syöttöjohdosta
- Vertikaalin juuressa BNC-iitin jotta voimme irroittaa vertikaaliosan syöttöjohdosta.
- Vertikaalin juuressa maapiikki ja ehkä muutama radiaali
- Syöttöjohdossa manttelikuristin juuri ennen antennia (mini-whip käytössä liitetään koksun vaippa maatasoon jotta kuristin toimii hyvin)
- 1:9 tai 1:25 muuntaja koksun ja vertikaalin/maatason välissä kun käytetään antenni passiivisena vertikaalina. Voi tarvittaessa käyttää in-line 2N5109 esivahvistin heti muuntajan perässä jolloin mini-whip virransyöttölaite voi olla mukana molemmissa konfiguraatioissa ja testistä tulee vielä tasapuolisempi.
 
Kuuntele / vertaile kumpi antennikonfiguraatio antaa paremman SNR:n halutulla taajuusalueella.  
 
t:
 
Paul-Henrik
 
  

Olkoon teoretisointi mitä tahansa mutta ei se kovin huono antenni voi olla kun tänään kuului Karin vihjeen perusteella SRT Libyasta, 3400 km.
 
Edit: Sinänsä teoriassa jonka mukaan syöttöjohto toimii vertikaaliantennina on kyllä kokemuksieni mukaan järkeä. Olen aina ripustanut MW:n niin että syöttöjohto on vapaasti roikkumassa avoimessa ilmatilassa, näin sillä on ollut mahdollisuus toimia hyvänä vertikaalina. äärimmäisenä esimerkkinä oli aikoinaan kokeet kun antenni upotettiin muovipussissa mereen, signaalit nousivat ja tämähän sopisi ajatukseen että MW:n antennilevy toimisi maatasona ja kun se upotettiin veteen parani maataso.

Lockheed-Martinin mainos sanoo että ristiloopit olisi käytössä lähes kaikissa sukellusveneissä:
 
http://www.sippican.com/contentmgr/showdetails.php/id/314

Niinkuin tästäkin ketjusta on ollut aiemmin luettavissa, minulla ei miniwhip toimi täällä maalla. Jotain ihme kohinaa koko bandilla, ei kuulu kuin voimakkaimmat asemat.
 
Päätin taas aikani kuluksi testailla ja kas, häiriö on lähes tyystin kadonnut. Ainakin päiväkelillä näyttää bandi lähes samanlaiselta kuin saunan katolla olevalla loopillakin...
 
 
LOOP:  
 

 
 
MW
 

 
Tästä innostuneena nostin miniwhipin pitkällä lasikuituvavalla koivun latvaan n. 12m korkeuteen. Seurataan tilannetta