oh2lx
Majakkamestari
 

Utilityukko
Viestejä: 146
|
Jokelassa oli melko mahtava kommersiaali GRANGER HF Log-Per antenni 6 eri suuntaan eli 60 asteen välein: 000, 060, 120, 180, 260, 340 astetta True. Ylen antennimiehet sen pystyttivät niinkuin rakennussarjan ainakin. Kun asema v 1999 lopetettiin, kaikki tuhannet metrit lankaa plus sadat kalliit eristimet vedettiin kauhalla yhteen nippuun. Antenneihin meni rakennuksesta kuusi melko paksua koksia pituudeltaan luokkaa 300 metriä. Mielenkiintoista oli käyttää antenneita matalilla taajuuksilla, jolla itse logikset eivät olleet virneessä. Taisin itse käyttää sitä eniten 1.6-3 MHz taajuuksilla, jossa oli (on) kaikenlaisia erikoisia lähetteitä. Kun esim samaa svenskien Hyperfix asemaa kuunteli viikosta ja kuukaudesta toiseen, havaitsi ajan mittaan, ettei yksittäisten antennien ”hyvyydessä” ao aseman signaaliin ollut mitään järkeä; yhtenä päivänä asema tuli voimakkaammin yhdellä ”siivellä”, toisena toisella jne. Voimakkuus indikoitiin antennista tulevana jännitteenä (dB/uV) tarkalla laitteella + piirturilla tai ATK-systeemillä pitkänkin aikaa, jolloin vaihtelusta tuli dataa. 6 antennin vaihto kävi sekunneissa. Jatkuvia VHF/UHF-mittauksia aloitettaessa pyrittiin tekemään testejä mittausautolla, jossa oli antenni teleskooppimaston nokassa. 14 ha tontilla saattoi pellolle menemällä mitata vaikka kymmenissä tai sadoissa eri paikoissa erikseen eri antennin korkeuksilla. Neuvontahan teki kullekin uudelle lähetysasemalle ”näkyvyyskäppyrät” eli Fs-mittaukset samanlaisella mittausautolla mitä Jokelassa oli. TV ja FM ULA mittaukset 10 m korkeudella. Jokelassa todettiin lukemattomia kertoja miten UHF-signaali saattoi antaa suuremmat dBuV-lukemat paljon alempana kuin se 10 m. Summa summarum. Oli taajuus melkein mikä hyvänsä, vastaanotettavan signaalin Fs (kentänvoimakkuus) indusoi Rx:ään jännitettä enemmän tai vähemmän myös ympäristöolosuhteiden mukaan – biomassa maassa, puissa ym, rakennukset, langat. Yhteen pisteeseen asennettu Tv-antenni on yhtenä hetkenä ”hyvässä” paikassa, toisena ”huonossa”. Tilastollisen yleiskuvan saa juuri sen antennin toiminnasta tekemällä 24h Fs-mittauksia ATK-tallennuksella – kuten Jokelassa tehtiin. Muista miljoonista paikoista eli mittauspisteistä ei ole sitten hajuakaan, antennin paikan ”hyvyys” on jonkinlainen tilastollinen suure. Suomen olosuhteista - näissäkin asioissa - voisi jatkaa loputtomiin. Ilmeisesti yksi suuri tekijä on maaperän repaleisuus, irtomaata ei ole kuin nimeksi - verrattuna esim Viroon - irtomaaperän sähkönjohtavuus vaihtelee tolkuttomasti. Esim HF-antenniohjelmien sopivuus tällaisiin olosuhteisiin yleensä on niiden käyttäjien kannalta kaameata. Maaperän laatu vaikuttaa VHF/UHF hommissa epäsuorasti, kun siellä taas tärkeä tekijä on säätila. Kumma kyllä Jokelan VHF/UHF datoista ei selvästi näy lumen eikä puiden lehtien vaikutus. Viimeisen d-työn Jokelan VHF/UHF-mittauksista (myös digi-Tv) teki 1992-93 Matti Jokisalo, asemat mitattiin 4 (5) eri korkeudella.
|