Jokelassa oli melko mahtava kommersiaali GRANGER HF Log-Per antenni 6 eri suuntaan eli 60 asteen välein: 000, 060, 120, 180, 260, 340 astetta True.  Ylen antennimiehet sen pystyttivät niinkuin rakennussarjan ainakin.  Kun asema v 1999 lopetettiin, kaikki tuhannet metrit lankaa plus sadat kalliit eristimet vedettiin kauhalla yhteen nippuun.  Antenneihin meni rakennuksesta kuusi melko paksua koksia pituudeltaan luokkaa 300 metriä.
 
Mielenkiintoista oli käyttää antenneita matalilla taajuuksilla, jolla itse logikset eivät olleet virneessä. Taisin itse käyttää sitä eniten 1.6-3 MHz taajuuksilla, jossa oli (on) kaikenlaisia erikoisia lähetteitä.  Kun esim samaa svenskien Hyperfix asemaa kuunteli viikosta ja kuukaudesta toiseen, havaitsi ajan mittaan, ettei yksittäisten antennien ”hyvyydessä” ao aseman signaaliin ollut mitään järkeä; yhtenä päivänä asema tuli voimakkaammin yhdellä ”siivellä”, toisena toisella jne.  Voimakkuus indikoitiin antennista tulevana jännitteenä (dB/uV) tarkalla laitteella + piirturilla tai  ATK-systeemillä pitkänkin aikaa, jolloin vaihtelusta tuli dataa. 6 antennin vaihto kävi sekunneissa.
 
Jatkuvia VHF/UHF-mittauksia aloitettaessa pyrittiin tekemään testejä mittausautolla, jossa oli antenni teleskooppimaston nokassa. 14 ha tontilla saattoi pellolle menemällä mitata vaikka kymmenissä tai sadoissa eri paikoissa erikseen eri antennin korkeuksilla. Neuvontahan teki kullekin uudelle lähetysasemalle ”näkyvyyskäppyrät” eli Fs-mittaukset samanlaisella mittausautolla mitä Jokelassa oli. TV ja FM ULA mittaukset 10 m korkeudella. Jokelassa todettiin lukemattomia kertoja miten UHF-signaali saattoi antaa suuremmat dBuV-lukemat paljon alempana kuin se 10 m.
 
Summa summarum.  Oli taajuus melkein mikä hyvänsä, vastaanotettavan signaalin Fs (kentänvoimakkuus) indusoi Rx:ään jännitettä enemmän tai vähemmän myös ympäristöolosuhteiden mukaan – biomassa maassa, puissa ym, rakennukset, langat. Yhteen pisteeseen asennettu Tv-antenni on yhtenä hetkenä ”hyvässä” paikassa, toisena ”huonossa”.  Tilastollisen yleiskuvan saa juuri sen antennin toiminnasta tekemällä 24h Fs-mittauksia ATK-tallennuksella – kuten Jokelassa tehtiin. Muista miljoonista paikoista eli mittauspisteistä ei ole sitten hajuakaan, antennin paikan ”hyvyys” on jonkinlainen tilastollinen suure.
 
Suomen olosuhteista - näissäkin asioissa - voisi jatkaa loputtomiin.  Ilmeisesti yksi suuri tekijä on maaperän repaleisuus, irtomaata ei ole kuin nimeksi - verrattuna esim Viroon - irtomaaperän sähkönjohtavuus vaihtelee tolkuttomasti. Esim HF-antenniohjelmien sopivuus tällaisiin olosuhteisiin yleensä on niiden käyttäjien kannalta kaameata. Maaperän laatu vaikuttaa VHF/UHF hommissa epäsuorasti, kun siellä taas tärkeä tekijä on säätila. Kumma kyllä Jokelan VHF/UHF datoista ei selvästi näy lumen eikä puiden lehtien vaikutus. Viimeisen d-työn Jokelan VHF/UHF-mittauksista (myös digi-Tv) teki 1992-93 Matti Jokisalo, asemat mitattiin 4 (5) eri korkeudella.

Kun näitä Mini Whippejä on varmaan tehty hyvin monia variaatioita niin onko kenellekään kertynyt kokemuksia materiaalien vaikutuksista vastaanotto-ominaisuuksiin? Eli onko suojusta tehty muista materiaaleista kuin PVC:stä eli vaikuttaako yleisesti paremmat RF-ominaisuudet omaava materiaali näin matalilla taajuuksilla mitään? Teen piruuttani piirilevyjä MW:lle myös teflonlevystä kun sitä on nurkissa melko runsaasti vaikka taitaa tuota FR4:kin olla jokunen kymmen kiloa. Varmastikaan tuolla ei ole mitään vaikutusta.
 
Kun lueskelin foorumeita, niin törmäsin mainintaan jännitesyötön muuntajan vaikutuksesta yms. Onko kukaan käyttänyt erillistä jännitesyöttöä antennille. Minulla on samantekevää laittaisinko erillisen syöttökaapelin sähkölle koksun kaveriksi koska kaapeleita kyllä riittää. Olisiko siitä haittaa itse antennin toiminnalle?
 
Sitten ihan toinen kysymys. Miten antenni on käyttäytynyt ukkosen suhteen? Onko monta hajonnut?
 
Ilpo

Omani olen rakentanut johonkin pilleripurkkiin, en ole huomannut mitään eroa alkuperäiseen. Ei niitä eroja varmaan saa esille ilman tarkkoja mittauksia. Kun asiaa funtsaa teorian kannalta on tietysti sitä parempi mitä vähähäviöisempää tavaraa siinä on ympärillä, antennihan kytkeytyy kapasitiivisesti ympäröivään maailmaan. Sama koskee sijoituspaikkaa, puiden oksien sekaan asennettuna lähellä on häviöitä tuottavaa materiaalia. Käytännössä antenni kuitenkin nostetaan monesti puiden oksille ja hyvin rokkaa.
 
Ukkonen ei ole antennia vielä hajottanut vaikka minulla tuo on ollut kesätkin puun oksalla. Sähköjä siinä ei tosin ole päällä kuin kuunneltaessa ja syöttöjohtokin on radion päästä irti.
 
Sähköt olen aina syöttänyt koksia pitkin joten erillisestä jännitesyötöstä en osaa sanoa. Mutta syöttöjännitteen laadun kanssa on oltava tarkka, kannattaa aina kokeilla antennia ensin akkusyötöllä ja sitten verrata verkkolaitteen kanssa nouseeko pohjarutinat, verkkolaitteissa on eroa. Jo pelkkä zenerstabilointi saattaa tuoda oman kohinansa, fiksummista regulaattoreista puhumattakaan. Itse olen päätynyt pelkkään tasasuuntaukseen ja jumalattoman isoon suodatuskonkkaan ilman mitään stabilointeja.
 
Reijo

ijl kirjoitti 15.03.12 - 22:42:42:

 
Joissain commersiaali jutuissa on tuo jäähdytys tinattu kiinni caseen .
toisaalta kun cp666 :sessa case on sama kuin gate , niin ????
 
mahtaako olla sama onko tinattu tai jollain eristyslevyllä kytketty , toisaalta capasitanssi on aika pieni
näin matalille taajuuksille ?? eli eristyslevy jäähdytys olis kait parempi ??jos yleensä putki ei saisi olla  
galvaanisesti kiinni Gatessa .
 
Mutta lisätääs vielä
 
jos tuon putken esim. tinaa suoraan fetin Gateen (fetin koteloon), niin sehän toimii vain antennina  , tai paremminkin sen lisäosana????
ei kait silloin ole mitään merkitystä onko se kiinni galvaanisesti Gatessa tai ei ?
ja varmasti jähtyy . samoin toki pannallakin joka sitten on putkessa kiinni ??
ja miksi ei antennikeppiä voisi juottaa putken "ulkopäähän" eikä vetää foililla putken sisällä Gatelle ??
 
monta kokeilumahdollisuutta tuossa .... ..
 
 
 
73 de oh6mf

Kyllä muistaakseni tuo CP666 on justiinsa semmonen että Gate = Case
 
no joo olet varmaan oikeassa , ite en ole häärännyt noitten kanssa juurikaan 1.6 MHz alempana
seuraan kuitenkin aina näitä keskusteluja kun ehdin  , ja usein tulee uusia ideoitamyös täältä matalempien bandien kuuntelijoiden foorumeilta .
 
Joskus 5-7 vuotta sitten sai kisan jälkee lukea klusselta lähes aina ettei se asema kuule mitään..
ajan oloon on kuuntelujuttuja saatu paranemaan , ettei tommosia infoja ole tullut hetkeen.
Sen sijaan joskus tulee nykyään jopa tämmösiäkin :
5 W here, nice ears TU      .... ..
Homma ei ole helppoa , kun pitäs saada kuulumaan hirveen elektrosmoken läpi , ja vielä
mielellään qrp asematkin... lisäksi ainakin tuolla ea8 maassa lykkää paikalliset keskipitkäasemat kaiken laista
roinaa Japsi rigin etupäähän .  
 
no joo minähän en worki kisoja , kunhan tinailen joskus ja olen muuten vain lähettyvillä .
 
Ihan muuten , että tuo pre amp.fetin /trankun suuremmalla virralla ajaminen on gutaa kisa-asemillakin,
varsinkin multi sellaisilla .
mulla kokeilussa jopa tx ( tai ainakin tx driver) kiviä hi .... ..
Seuraavaa testataan EA8 maassa varmaan kesällä tai syksyllä .
 
73 de oh6mf

Sillä käsityskyvyllä mikä minulla on vastaisin että ei haittaa mitään. Eri asia olisi jos lähdettäisiin viemään jäähdytyslevyä varsinaisen piirikortin päälle, sitähän ei olla tekemässä. Tee ihmeessä, odotellaan mielenkiinnolla tuloksia.
 
Toisaalta meilla täällä Suomessa ei ole kauhean voimakkaita lähettimiä ihan lähellä. Sen vuoksi aivan huippu Ip3 -arvoihin ei ehkä ole tarvetta niinkään kiinnittää huomiota. En ainakaan ole ikinä huomannut että esim. MiniWhip olisi koskaan tuonut mitään harhoja bandeille tai nostanut kohinoita. Tämä on siis korostettuna sanottuna ihan perskohtainen fiilispohjainen arvio.
 
Reijo

Ilpo jatkaa erinomaisten nettisivujensa täydentämistä... Nyt majakka-laatua.
 
Excellent !!  
 
Teijo
TSM

Nyt on sitten eka versio kasattu ja näytti työpöydällä jotenkin toimivankin. Ei sen ilmeisesti näin sisällä räkkikaappien keskellä ja peltikaton alla ihmeitä sinkkuja varmaan pitäisikään antaa....
Kokeiluun pistän sen varmaan lääkepurkin sisään kun sopivia näkyi löytyvän. Mitä muovia nuo sitten lienevätkään?
Laitoin muutaman kuvan lisää työpöydältä: http://koti.mbnet.fi/~ijl/ijl_whip.html
 
Ilpo